Oppiminen
Suomi jäi ilman mitaleita Pariisin olympialaisissa. Paraolympialaisissa sen sijaan mitaleita tuli useita. Mitä hyötyä paraolympialaisissa saavutetuista mitaleista on Suomelle valtiona? Jos mitaleita olisi tullut toisissakin olympialaisissa, mitä hyötyä niistä olisi ollut Suomen valtiolle? Olisivatko mitalit parantaneet Suomen taloutta, poistaneet rasismia, lisänneet työllisyyttä, lisänneet henkistä hyvinvointia? Mitä hyötyä entiselle Neuvostoliitolle oli takavuosina saavutetuista jääkiekon maailmanmestaruuksista? Ehkä se lisäsi kansallista itsetuntoa, mikä toisaalta ei ole aina hyväksi. Liiallinen tupakanpoltto voi johtaa keuhkosyöpään. Liiallinen alkoholin juonti voi johtaa maksakirroosiin. Liiallinen kansallinen itsetunto voi johtaa äärinationalismiin.
Vuonna 1972 pelattu ottelusarja Kanadan ja Neuvostoliiton välillä toi mukanaan sen hyödyn, että Kanada sai paljon oppia toisen tyyppisestä pelitavasta, jonka ansiosta kehittyi entistä paremmaksi jääkiekkojoukkueeksi.
TV-dokumentin mukaan hävittyään ensimmäisen ottelun 7-3, Kanada tutki tarkoin Neuvostoliiton pelitapaa ja otti siitä oppia. Mikäli he olisivat toimineet samoin kuin tämän päivän Suomen poliitikot ja pitäytyneet jääräpäisesti omassa käsityksessään hyvästä pelitavasta, he eivät olisi osanneet laajentaa käsitystään, eivätkä olisi oppineet pelatuista otteluista yhtään mitään, kehitystä ei olisi tapahtunut.
Puolueiden edustajat haukkuvat ja syyttävät toisiaan kaikesta mahdollisesta ja väittävät olevansa oikeassa. Puoluerekisterissä on netin mukaan 16 puoluetta. Kuviteltaessa keskustelutilaisuutta, jossa 16 henkilöä on omasta mielestään oikeassa ja kaikki muut väärässä, eikä kukaan suostu kuuntelemaan, saatikka pohtimaan toisten mielipiteitä, lienee päivän selvää, että minkäänlaista kehitystä ei tapahdu. Tuloksena on kaaos, josta poistuu 16 tyytymätöntä oikeassa olevaa henkilöä. Hitler ei hyväksynyt muita näkemyksiä kuin omansa, Putin ei hyväksy muita näkemyksiä kuin omansa, huolestuttavan useat suomalaiset poliitikot eivät hyväksy muita näkemyksiä kuin omansa. 18.9 TV-uutisissa näytettiin pätkä puoluejohtajien keskustelusta, aiheena maahanmuutto. Puolueet syyttivät toisiaan ja syytetyt syyttivät syyttäjiä syyttämisestä. Omassa mielipiteessään ministeri Purra jopa huitoi käsillään yrittäen juntata järkipuhetta ymmärtämättömien tajuntaan.
Hyökkäävä poliittinen keskustelu on sen verran raakaa ja ilkeämielistä, että pelkästään sen seuraaminen lisää henkistä pahoinvointia. Hävettää olla suomalainen nykypäivän poliittisessa ilmapiirissä.