Auton korjaus maksoi 329\u20ac. Tuntuu v\u00e4h\u00e4lt\u00e4 kun olin varautunut siihen ett\u00e4 se tonnin maksaisi, mihin ei tietenk\u00e4\u00e4n rahat oikein riitt\u00e4isi. Niinh\u00e4n se yleens\u00e4 tuntuu kaikissa asioissa, siis ettei rahat riitt\u00e4isi. Sitten kun lukee mink\u00e4laisissa olosuhteissa ihmiset joissakin maissa el\u00e4v\u00e4t niin tuntuu ruhtinaalliselta kun on l\u00e4mmin peti, ruokaa ja rauhan tilassa oleva kotimaa. Saamme el\u00e4\u00e4 suhteellisen tasa-arvoisessa maassa, jossa kaikki ihmiset ovat ihmisi\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 eriarvoisia olentoja toisten ollessa toisia ylempi\u00e4 ja toisten alempia. Vai ovatko Suomessa kaikki tasa-arvoisia? Romaanit, saamelaiset, maahanmuuttajat, naissukupuoli?<\/p>\n
Tosin nyky\u00e4\u00e4n yleistyv\u00e4 kansallissosialismi alkaa huolestuttavasti muistuttaa natsi-ideologiaa ja Apartheid-politiikka, joka oli Etel\u00e4-Afrikan unionissa ja tasavallassa vuodesta 1948 vuoteen 1991 saakka harjoitettua rotuerottelupolitiikkaa, laillistettua rotusortoa , jossa maan v\u00e4est\u00f6 jaettiin valkoisiin, mustiin, intialaisiin ja v\u00e4rillisiin (jotka olivat p\u00e4\u00e4asiassa maahan tuotujen malaijiorjien ja mustien j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4).<\/p>\n
Me kaikki kuitenkin olemme samaa ihmisrotua, vaikka olemme hieman eri n\u00e4k\u00f6isi\u00e4 ja kuuloisia. Koiratkin ovat kaikki koiria ja kissat kissoja. Luin er\u00e4\u00e4st\u00e4 nimelt\u00e4 mainitsemattomasta kirjasta er\u00e4\u00e4n astoronautin, jonka nime\u00e4 en muista, kertoneen ett\u00e4 kun maapalloa katseli riitt\u00e4v\u00e4n kaukaa, niin kaukaa ett\u00e4 valtioiden rajat h\u00e4siv\u00e4t, alkoi suhtautuminen kotiplaneettaamme hieman muuttua. Uskon sen. Omakotitaloihin rakennetaan aidat, kaupungit jaetaan osiin, valtiot jaetaan osiin, valtioille luodaan rajat joita vartioidaan ja puolustetaan. Yli ei saa tulla ilman lupaa. Menk\u00e4\u00e4 pois tai posautan pyssyll\u00e4, hus hus. Jos en posauta niin rajan ylittaj\u00e4t saavat ainakin rangaistuksen. Perkale. Pit\u00e4\u00e4h\u00e4n sit\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n rangaista jotenkin.<\/p>\n
Ihmismieli on erikoinen, me pelk\u00e4\u00e4mme vierasta. Yst\u00e4v\u00e4ni kertoi ett\u00e4 kun joskus, luultavasti 70-luvulla Ouluun tuli ensimm\u00e4inen mustaihoinen koripallon pelaaja, oli yst\u00e4v\u00e4ni k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4 kaupungilla mietteisiins\u00e4 sulkeutuneena p\u00e4\u00e4 alasp\u00e4in roikkuen. Kun h\u00e4n oli nostanut katseensa, olivat h\u00e4nen silm\u00e4ns\u00e4 kohdanneet mustaihoisen koripalloilijan ja h\u00e4n oli s\u00e4ik\u00e4ht\u00e4nyt \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4sti, yll\u00e4tys oli ollut niin voimakas.<\/p>\n
Maahanmuuton vastutus lienee vieraan pelkoa, uskoisin. Siirtov\u00e4en saapumisesta Suomeen karjalasta tiet\u00e4\u00e4 Wikipedia kertoa seuraava: Niinp\u00e4, kukapas niit\u00e4 ik\u00e4vi\u00e4 asioita haluaisi muistella.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Auton korjaus maksoi 329\u20ac. Tuntuu v\u00e4h\u00e4lt\u00e4 kun olin varautunut siihen ett\u00e4 se tonnin maksaisi, mihin ei tietenk\u00e4\u00e4n rahat oikein riitt\u00e4isi. Niinh\u00e4n se yleens\u00e4 tuntuu kaikissa asioissa, siis ettei rahat riitt\u00e4isi. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_crdt_document":"","ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-1738","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.styng.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1738","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.styng.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.styng.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.styng.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.styng.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1738"}],"version-history":[{"count":2,"href":"http:\/\/www.styng.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1738\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1740,"href":"http:\/\/www.styng.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1738\/revisions\/1740"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.styng.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1738"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.styng.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1738"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.styng.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1738"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nSuhtautuminen karjalaiseen siirtov\u00e4keen muualla Suomessa oli aihetta tutkineen filosofian tohtori Heli Kanasen mukaan karumpaa kuin j\u00e4lkeenp\u00e4in on yleisesti haluttu muistaa. Sotien aikana tuli t\u00e4yten\u00e4 yll\u00e4tyksen\u00e4, ett\u00e4 paikkakunnalle ilmestyi \u00e4kki\u00e4 suurin joukoin vierasta murretta tai kokonaan outoa kielt\u00e4, karjalaa, puhuvaa v\u00e4ke\u00e4, jolla oli oudot tavat ja joka sotki paikkakunnan totuttua j\u00e4rjestyst\u00e4. Pika-asutus- ja maanhankintalakien nojalla siirtov\u00e4elle otettiin maata el\u00e4miseen, mink\u00e4 jotkut maata luovuttamaan joutuneet kokivat \u201dvarastamiseksi\u201d. Torjuva suhtautuminen johtui uusien tulijoiden vieroksumisen ohella my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s sodan tuhoilta s\u00e4\u00e4styneill\u00e4 alueilla oli kaikesta pulaa eik\u00e4 omasta v\u00e4h\u00e4st\u00e4 oltu halukkaita luovuttamaan muille. T\u00e4ysin luterilaisilla alueilla suhtauduttiin erityisen kylm\u00e4sti ortodokseihin. Erityisen vaikeaa sopeutuminen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olleen Vaasan l\u00e4\u00e4niss\u00e4, josta muutti vuoteen 1949 menness\u00e4 pois l\u00e4hes 80 000 karjalaista. Vuosien kuluessa siirtov\u00e4en ja alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6n suhteet kuitenkin paranivat ja alkuvaiheen ep\u00e4luuloinen ilmapiiri jopa haluttiin unohtaa puolin ja toisin.<\/em><\/p>\n