Heräsin aamulla paremmassa kunnossa kuin aikoihin. Muistan kun yöllä vaihdoin hiestä märän t-paitani kuivaan, kävin vessassa, join vettä ja jatkoin uniani. Vaimoni, joka ei halua nimeään julkisuuteen, tuntui mukavan lämpimältä. Huomenna menen jo töihin (toivottavasti).

Aamulla heräsin, pesin hampaat jne, pukeuduin, meditoin, otin likapyykit (2 t-paitaa, 1 collegepusero) ja menin alakertaan. Siellä iloinen ja kiitollinen koira otti isäntänsä vastaan. Heittäytyi oikein kyljelleen ja hymyili että rapsuta nyt ukko. Minähän rapsutin. Luin pöydälle jätetyn viestilapun ja laitoin Joikulle aterian. Sitten ”istu”, ”maahan”, ”paikka” ja ”lupa” ja kohta naput olivat taas hävinneet. Mikä helvetin hoppu se on joka kerta? Eikö sitä voisi vähän makustella? Toisaalta, jos itse söisi aina samanlaisia 2 kertaa päivässä niin…

Koira vielä istua napottaa ruokapaikalla. On ruukattu antaa piimää jälkiruuaksi. Nuo ruoan saantia edeltävät komentosanat Joiku osaa jo niin hyvin, että usein pieni käden liike tai sanomisen aikominen (tai jumalaton nälkä) riittää.

Koirakakkapusseja taskuun, juustopaloja taskuun, vaatteet päälle ja menoksi. Pienillä juustopaloilla pystyy hallitsemaan suomenlapinkoiraa melko lailla hyvin. Itsestäni en olisi niin varma.

Sitten kotiin. Kaleva postilaatikosta ja aamiaista + lääkkeitä syömään. Ulkomaan osastolla lukee, että Paavi Franciscuksen mukaan Äiti Teresa julistetaan pyhimykseksi Vatikaanissa 04.09.2016.

Tämä on tärkeä uutinen. Tämä on tärkeä uutinen Suomen nykyiselle hallitukselle, riistämisen sijasta tulee auttaa. Tämä on tärkeä uutinen sotiville valtioille, ”vääräuskoisia” ei ole, kaikkien uskojen tulee pohjautua rakkauteen, ei vihaan.

Käännän sivua, katselen Anders Behring Breivikin natsitervehdystä kun hän on taas oikeudessa. Breivik syyttää Norjen valtiota epäinhimillisestä kohtelusta, koska hänet pidetään eristyksissä vankilassa. Breivikillä on vankilassa kolmen huoneen selli, jossa on televisio ja tietokone, mutta ei internet-yhteyttä. Hän pääsee ulkoilmaan jaloittelemaan. Hänen kanssaan voidaan kommunikoida vain lasin läpi. Valtiota edustava asianajaja Marius Emberland kuvasi Breivikiä ”erittäin vaaralliseksi mieheksi”. Viime vuonna toinen vankin oli yrittänyt hyökätä Breivikin kimppuun ja oli huutanut ”olet tappaja, lastentappaja…ja rakastan maatani…”.

Mikäli Breivik häviää juttunsa, saattaa hän viedä sen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
Luulen, että jos hän voittaa juttunsa ja saa vapaat liikkumisoikeudet muiden seurassa, niin hän ei elä pitkään fyysisessä olomuodossaan.

Seuraavalla aukeamalla onkin sitten juttua Ouluun saapuneista jalkapalloilijoista. Se ei minua niin kiinnostanutkaan.

Äiti Teresa ja Anders Breivik. Niin. Uskon Äiti Teresan elämäntyön perustuneen ehtymättömälle rakkauden tunteelle kaikkea elollista kohtaan. Breivikin ei niinkään. Hänen tapauksensa on mielenkiintoinen. On mahdollista että hän kykenisi saattamaan minut hirvittävän raivon valtaan jos istuisimme vastakkain keskustelemassa, tai sitten ei. Turha jossitella. Kun luen lehdestä, että Anders teki tai sanoi sitä ja tätä, tulee minulle surullinen olo. Häntä tulisi rakastaa kuin muitakin elollisia mutta hän on vaarallinen ympäristölleen. En haluaisi tavata häntä, minulle voisi tulla paha mieli. Voi voi 🙁