Kaleva 13.04.2013:
Filosofi Pekka Himanen raotti kohutun tulevaisuusselontekonsa sisältöä perjantaina. Hänen mukaansa sen ydin on jokaisen kansalaisen oikeus elää arvokas elämä. Sen kautta hän ja seitsemänhenkinen kansainvälinen tutkimusryhmä käsittelevät kasvun isoa teemaa.
Jotta se oikeus toteutuu vielä vuonna 2030, Himasen mukaan kaikkien alojen on muututtava ekologisesti kestäviksi ja kaikkien ihmisten muutettava elämäntapojaan. Kestävän talouden, hyvinvoinnin ja ympäristön lisäksi kukoistava Suomi tarvitsee luovuuteen kannustavaa kulttuuria eri tavalla kuin nykyään.
”Suomi ei voi onnistua, jos yhteiseen sopimiseen työnantajien, työntekijöiden ja hallituksen välillä ei pystytä. Jos se politikoidaan pilalle, leikitään koko Suomen kohtalon kysymyksellä”, hän sanoi.
Viisaita sanoja. Minulle on samantekevää mitä ne maksavat ja kuka ne maksaa. En ole kateellinen. Sanoihin ”Suomi tarvitsee luovuuteen kannustavaa kulttuuria eri tavalla kuin nykyään” sisältyy paljon. Luovuuden käsite on niin venyvä, sitä olisi syytä Himasenkin selventää.
Minun mielestäni Suomi ja koko maailma tarvitsevat henkistä kehitystä, ystävällisyyttä, myötätuntoa, onnellisuutta. Minun kaavani onnellisuuteen on ystävällisyys + myötätunto = onnellisuus. Myötätuntoinen ja aidosti ystävällinen ihminen ei ole kateellinen. Pelko ja kateus ovat ikäviä peikkoja, jotka kuitenkin ovat nitistettävissä ystävällisyyden ja myötätunnon keinoin.
Ystävällinen ja myötätuntoinen yhteiskunta on onnellinen kansakunta, joka ei politikoi asioitaan pilalle, eikä tunne kateutta muita kohtaan. Meidän tärkein tehtävämme ei ole pysyä kansainvälisen kilpailun kärjessä (taloudellisessa mielessä) vaan olla onnellisia. Eikö se niin ole? Ei niistä tilastokäyristä mitään iloa haudassa ole ja lapsetkin muistavat mieluummin onnellisen isän kuin tilastojen kärkikamppailijan, uskoisin.
Mitä muuta? Vakuutusyhtiö Ilmarinen möi Talvivaaran osakkeensa. Tunsin iloa. Miksi? En tiedä, koska en tunne pörssimaailmaa, mutta tunsin sisimmässäni että Talvivaaran Titanic alkaa upota. Toivottavasti luonto ei tuhoudu sen mukana.