Eilen oli 13. päivä. Ajattelin, että ei se tarkoita mitään, enkä ole koskaan pahemmin piitannut noista uskomuksista. Jotenkin vain sisuksissani oli kuitenkin sellainen tunne, että tänään ei kaikki mene nappiin.

Menin töihin. Minulla piti olla vain 3 oppituntia ajalla 9.15-11.45. Ensimmäinen oppilas ei tullut, toinen myöhästyi vartin, kolmas ei tullut. Katsoin nettikalenteriani ja he olivat sieltä poistaneet omat tuntinsa minulle ilmoittamatta. No, ei siinä mitään, ajattelin ja tein muita hommia. Säilytin malttini.

Menin kotiin, en syönyt töissä. Rakas vaimoni oli ilmoittanut, että terassilla on rasiassa kasvislasagnea, joka pitäisi syödä, ettei mene vanhaksi. No, minä laitan sen paistinpannulle lämpiämään ja totean sen olevan liharuokaa. Säilytin malttini. Onneksi pakasteesta löytyi bataattivuokaa. Kokeilin sitä, ihan ok.

Lana-autot olivat lanaamassa kotikatuani. Postilaatikkojen eteen oli jäänyt lumikinokset ja vähän portillekin, vaikka traktori oli käynyt portilta nostelemassa enimmät. Hain lapion ja menin lapioimaan postilaatikoita paremmin esiin lumen takaa. Samaan syssyyn lapioin lumen jämät portiltakin. Säilytin malttini.

Kun sain nämä tehtyä, lana-auto tuli uudestaan ja jätti samanlaiset kinokset postilaatikkojen eteen kuin eka kerrallakin. Traktori tuli perässä ja otti liiat lumet portilta pois, jättäen sinnekin jonkin verran lapioitavaa. Ei muuta kuin uudestaan lapioimaan. Säilytin malttini.

Käytin koiraa kävelyllä, kaikki sujui hyvin.

Pian lähdin jo harjoituksiin. En omasta mielestäni saanut näytelmän läpimenossa oikeaa tunnelmaa päälle, eivätkä kaikki vuorosananikaan tulleet sujuvasti. Säilytin silti malttini.

Roolihenkilöäni varten jouduin riisumaan sormukseni, vihkisormukseni ja yhden toisen. Laitoin ne farkkujen taskuun. Tänä aamuna (14. pvä) muistin sormukset ja aloin kaivaa niitä taskustani. Vihkisormus puuttui. Se varmaan tippui teatteritilamme pukuhuoneeseen saamalla kun vaatekorini yhden kerran tipahti nurin päin lattialle. Säilytin silloin malttini.

Kävimme illalla myöhään vielä saunassa, jossa sain pestyä teatterimeikit pois. Kaikki sujui hyvin, eikä ollut mitään aihetta menettää malttia. 🙂