Työn touhua

Roskisten maalausprojekti on lähtenyt mukavasti käyntiin, yhdellä taitaa olla pönttö jo lähes tulkoon valmiina, hyvä juttu. Kun tein ehdotuksen kaupungille, en oikein jaksanut uskoa, että kaupunkilaiset innostuisivat äänestämään taiteellisten roskapönttöjen puolesta, mutta väärässä olin – onneksi. Homman koordinaattorina sain erikoiselta kuulostavan tittelin ja varsinkin alkuaikoina kovasti hommaa. Nyt on jo vähän hellittänyt, kun taiteilijat ovat noutaneet omat maalattavat pönttönsä ja toivottavasti suurin osa maalaustarvikkeensakin mitä hommattiin. Oli erikoista olla rautakaupan tyyppisessä isossa tavaratalossa 23 taiteilijan toivelistan kanssa, jossa oli merkittynä kaikkien eri väri- ja työvälinetoiveet. Taiteilijoilla on eri väreihin taiteilijoiden käyttämät sävynimikkeet, esim. ultramariinin sininen, syaaninpunainen jne., mutta maalikaupassa ei sellaisia sävynimikkeitä tunnetakaan, siellä on enemmän kansanläheiset nimikkeet, esim. italianpunainen jne. Siinäpä sitten ihmeteltiin ja vertailtiin 😊.

No, kaikki meni ihan mukavasti. Ei ole tullut valituksia ainakaan päin naamaa. Jokainenhan voi puhua takanpäin mitä lystää itsekseen 😊.

Nyt kun se homma on minun osaltani jo hellittänyt paineitaan, niin olen voinut itsekin keskittyä luomispuoleen. Sävelsin 5 kitaraetydiä ja nyt olen värkännyt yhtä maalausta kellarissa. Sen tekemisessä tapahtui jännä juttu, mikä minun kohdallani usein toistuu; näin kuvan eräästä maalauksesta taidekirjassa ja ajattelin itsekin tehdä samalla tekniikalla samantyyppisen. Siitä tuli aika lailla onneton räpellys. No, aloin räiskimään omalla tyylilläni niin rupesihan siitä tulemaan minun silmilleni hyväksyttävän näköistä jälkeä. Nyt se on siinä vaiheessa, että täytyy huomenna vähän vilkaista miltä se sitten näyttää. Eilen se näytti hyvältä, tänä aamuna ei läheskään niin hyvältä, saa nähdä miten käy huomen aamulla.  

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *