Viikonloppuna, 25-26.5 välisenä yönä taas tihutöitä Luulajanpuistossa: molemmat työni, ”Minä olen kaunis” ja ”Jokainen meistä on kaunis”, nuijittu säpäleiksi ja Reetan työt ”Laulava poika 1” ja ”Laulava poika 2” taklattu selälleen niin että niiden jalustat ovat irronneet ja hajonneet. Näyttely kannattanee ilmeisesti lopettaa kokonaan, koska en pysty takaamaan teoksille turvallisuutta, eikä kaupunki ryhdy asentamaan valvontakameroita tai mitään vastaavaa. En tiedä onko valvontakameroiden asentaminen laillistakaan yleiseen puistoon. Riskialtista touhua tuntuu olevan. Vuosi pär- jättiin ihan hyvin, saattaa olla että nyt on tullut aika lopettaa. Kaupunki ilmoitti etteivät voi hommata valvontaa, joten kai se on lopetettava.

  J. Styng: Minä olen kaunis 
                                  (käsittelyn jälkeen)                                              

   J. Styng: Jokainen meistä on kaunis
  (käsittelyn jälkeen)

      R. Gröhn-Soininen: Laulava poika 1
     (käsittelyn jälkeen)

                   R. Gröhn-Soininen: Laulava poika 2
   (käsittelyn jälkeen)

Olen todella surullinen asioiden saamasta käänteestä. Toivon etten ole koskaan pahoittanut kenenkään mieltä niin pahoin, että siitä seuraa tällaista toimintaa.
Voin ymmärtää ihmisen kokeman ahdistuksen ja raivonkin, vaikka se on vaikeaa kun omalle kohdalle sattuu.

Nyt on viikon sisällä rikottu 3 teostani kappaleiksi, ja kokonaisuudessan rikottu 6 teosta. En tätä kirjoittaessani tunne halukkuutta jatkaa veistospuistotoimintaa. Se ei tunnu mielekkäältä, jos kaikki omat työt rikotaan. En ajattele niinkään menetystä taloudellisena vaan muista lähtökohdista käsin.