Ihmiselämä. Mikä on tärkeää ihmiselle? Raha? Sillä saa aineellisia hyödykkeitä ja nautintoja. Tavarat vanhenevat ja kuihtuvat pois (=lahoavat, hajoavat jne.). Ne antavat lyhytaikaisen ilon. Huvitukset? Antavat hetkellisen ilon. Seksi? Antaa hetkellisen ilon ja saattaa tehdä ihmisen riippuvaiseksi. Rakkaus? Sitä sanotaan tärkeäksi, mutta kukaan ei osaa selittää mitä ja minkälaista se on, joskus se saattaa olla riippuvuutta kumppanista, pelkoa jäädä yksin. Uskottomuus on seksin halua ja/tai halua kokea uudelleen voimakas ihastumisen tunne, voimakas tunnekuohu, henkinen nousuhumala. Ihminen on laumasielu ja kaipaa yhteyttä toiseen ihmiseen. Ihminen on laumasielu, kaipaa toisten seuraa, haluaa kumppania, haluaa pariutua ja haluaa perheen. Eläimillä on reviiri, ihmisten reviiri on koti. Onnellisuus on tunne, jota etsitään usein itsen ulkopuolelta, kumppaneista, huvituksista, taiteesta, työstä, alkoholista, huumeista, seksistä, milloin mistäkin. Tunne on kuitenkin sisäinen, eikä löydy ulkopuolelta. Raha on katoavaista, eikä tarjoa onnellisuutta.

Miksi me sitten olemme täällä maallisessa elämässä, mikä meidän tarkoitus on, onko meillä mitään tarkoitusta? Onko tarkoituksemme luoda tiukkoja reviirejä ja koettaa tuhota toisten reviirit, vallata ne itsellemme? Onko tarkoituksemme kerätä mahdollisimman paljon rahaa ja aineellisia hyödykkeitä? Onko tarkoituksemme pilkata ja haukkua eri mieltä olevia? Onko tarkoituksemme luoda maailma, jossa koneet suorittavat kaikki työt ja tekoäly ajattelun?

Ehkä kaiken toimintamme perimmäinen tarkoitus onkin päästä eroon henkisestä pahoinvoinnistamme, pahasta olosta? Jospa puramme pahaa oloamme yrittämällä vallata itsellemme lisää reviisiä, yrittämällä haalia lisää omaisuutta, yrittämällä mollata eri mieltä olevat, yrittämällä päästä mahdollisimman vähällä työn teolla ja ajattelulla?

Auttaako se?